Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 8 kk
- Päijät-Häme
- Hyvinvointia arkeen
- Hoitopolut
- Alle kouluikäisen lapsen neuvolapolku
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 8 kk
- Kotikäynti tai käynti neuvolassa, 1-4 vko
- Terveystarkastus, 4-8 vko
- Terveystarkastus, 2 kk ja 3 kk
- Laaja terveystarkastus, 4 kk
- Terveystarkastus, 5 kk ja 6 kk
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 8 kk
- Terveystarkastus, 12 kk
- Laaja terveystarkastus, 18 kk
- Terveystarkastus, 2 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 3 v
- Laaja terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 4 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 5 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 6 v
- Lue lisää
Terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastus sekä suun terveystarkastus vauvan ollessa 8 kuukautta
Vauva on yleensä oppinut istumaan ilman tukea. Hän oppii ryömimään ja vähitellen konttaamaan sekä seisomaan tukea vasten. Vauvalle kehittyy pinsettiote ja hän alkaa osoittamaan esineitä, sekä ojentamaan käsiään syliin haluamisen merkiksi. Vähitellen vauva alkaa ymmärtämään sanoja ja ensimmäiset mielikuvat muodostuvat.
Käynnillä tuetaan vanhemman/ huoltajan ja vauvan välistä vuorovaikutussuhdetta sekä keskustellaan terveystottumuksista ja perheen arjen kulusta. Terveysneuvontaa annetaan esimerkiksi ravitsemuksesta, liikkumisesta, unen ja levon merkityksestä, D-vitamiinilisästä sekä mediakasvatuksesta. Lisäksi keskustellaan vanhemmuudesta, parisuhteesta, perheen hyvinvoinnista ja tapaturmien ehkäisystä. Terveydenhoitaja mittaa pituuden, painon ja päänympäryksen. Lääkäri tutkii vauvan sydämen ja verenkierron, lonkat, liikkeiden symmetrisyyden, kuuntelee keuhkot, sekä tunnustelee kallon saumat ja aukileet. Lisäksi tarkastetaan ihon kunto, näkö, kuulo, hymyvaste ja muut aistit. Pojilta lääkäri tutkii kivekset. Kahdeksan kuukauden ikäiselle voidaan antaa kausi-influenssarokote vanhempien/ huoltajien halutessa.
Neuvolakorttiin kirjataan mittaustulokset, vauvan yleisvointi, seuraava käyntiaika ja mahdollinen annettu rokote.
Suun terveys
Ensikäynti vaihtelee paikkakunnittain neljän kuukauden ikäisestä vuoden ikäiseen. Suuhygienisti keskustelee perheen ruokailutottumuksista ja suun hoidosta, sekä tarkistaa vauvan suun terveydentilan. Lisäksi annetaan tietoa suun terveyteen liittyvistä asioista.
Vauvan ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä 4-11 kuukauden ikäisenä. Vauvat reagoivat erilailla hampaiden puhkeamiseen. Tämä voi näkyä ruokahaluttomuutena, syljen erityksen lisääntymisenä, ikenien arkuutena ja turvotuksena, sekä yleisenä ärtyneisyytenä.
Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittinen ikäkausi on 0-2 vuotta. Maitohampaiden kiille on pehmeää ja altista reikiintymiselle, siksi hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimmäisistä hampaista. Maitohampaissa reiät etenevät nopeasti. Pienillä lapsilla yläetuhampaiden ulkopinnoilla esiintyvä plakki on merkki olosuhteista, joissa kariesta voi kehittyä.
Perheen on hyvä tiedostaa, että hampaiden reikiintyminen on tarttuva tauti. Mutans-streptokokki on yksi tärkeimmistä reikiintymistä aiheuttavista bakteereista ja se viihtyy suussa erityisesti hampaiden pinnoilla. Sokerit ja muut hiilihydraatit pitävät sen hyvin hengissä ja saavat sen lisääntymään. Lasta hoitavat aikuiset pystyvät omilla toimillaan vähentämään lapsen varhaista bakteeritartuntaa. Säännöllinen ja riittävä ksylitolin käyttö, tutin ja lusikan nuolaisun välttäminen ja sokerin harkittu käyttö auttavat tässä.
Suun tarkastuksen yhteydessä keskustellaan vauvan imemistarpeesta ja tutin käytöstä. Puolen vuoden ikäisen vauvan imemistarve vähentyy ja siinä vaiheessa olisi hyvä miettiä tutin käytön vähentämistä. Tutin käyttäminen tiheään ja pitkään altistaa purentavirheille, ja saattaa aiheuttaa myös hampaiden reikiintymistä.
Lue lisää:
Kela, lapsiperheen tuet
Lapsen hampaat
MLL, Vanhempainnetti
Nettiturvakoti