Terveystarkastus, 2 kk ja 3 kk
- Päijät-Häme
- Hyvinvointia arkeen
- Hoitopolut
- Alle kouluikäisen lapsen neuvolapolku
- Terveystarkastus, 2 kk ja 3 kk
- Kotikäynti tai käynti neuvolassa, 1-4 vko
- Terveystarkastus, 4-8 vko
- Terveystarkastus, 2 kk ja 3 kk
- Laaja terveystarkastus, 4 kk
- Terveystarkastus, 5 kk ja 6 kk
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 8 kk
- Terveystarkastus, 12 kk
- Laaja terveystarkastus, 18 kk
- Terveystarkastus, 2 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 3 v
- Laaja terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 4 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 5 v
- Terveystarkastus ja suun terveystarkastus, 6 v
- Lue lisää
Terveydenhoitajan terveystarkastus vauvan ollessa 2 ja 3 kuukautta
Vauvan ollessa kaksi ja kolme kuukautta terveydenhoitaja seuraa vauvan yleisvointia, olemusta ja liikehdintää. Terveydenhoitaja mittaa pituuden, painon ja päänympäryksen. Lisäksi hän tarkastaa vauvan ihon, näön, kuulon, liikkeiden symmetrisyyden ja heijasteet. Käynnillä tuetaan vanhemman/ huoltajan ja vauvan välistä vuorovaikutussuhdetta sekä keskustellaan terveystottumuksista ja perheen arjen kulusta. Terveysneuvontaa annetaan esimerkiksi ravitsemuksesta, liikkumisesta, unen ja levon merkityksestä, D-vitamiinilisästä sekä mediakasvatuksesta. Lisäksi keskustellaan vanhemmuudesta ja parisuhteesta.
Neuvolakorttiin kirjataan mittaustulokset, vauvan yleisvointi, seuraava käyntiaika ja annetut rokotteet.
Vauva 2 kk
Vauva alkaa vähitellen jokeltamaan ja hymyilemään. Vuorovaikutussuhteen vahvistamiseksi vanhemman on hyvä vastata vauvan kontaktiin puheella ja hymyllä. Vauvalle puhuminen on tärkeää, sillä puhe toimii pohjana kielelliselle kehitykselle sekä tunteille. Vanhempien/ huoltajien hyvinvointi vaikuttaa vauvan kehitykseen ja hyvinvointiin. Jos vanhempi/ huoltaja on pidemmän aikaa väsynyt ja alakuloinen, se voi heikentää vauvan varhaista vuorovaikutusta. Tämän vuoksi terveystarkastuksen yhteydessä vanhemmalle/ huoltajalle tehdään mielialakysely, jonka pohjalta keskustellaan tarpeen mukaan. Baby blues eli synnytyksen jälkeinen herkistyminen on hyvin yleistä synnyttäneillä naisilla ja sitä esiintyy n. 50- 80%:lla. Herkistyminen kestää muutaman päivän ja menee itsestään ohi. Herkistymisen jatkuessa pitempään puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Äideillä sitä arvellaan esiintyvän Suomessa n. 9-16%:lla ja isillä n. 10%:lla. Masennukseen voi johtaa esimerkiksi suunnittelematon raskaus, raskausaikaiset masennusoireet, raskauteen liittyvät komplikaatiot, ongelmat parisuhteessa (esim. parisuhdeväkivalta), sekä sosiaalisen tuen puute ja taloudelliset vaikeudet.
Kahden kuukauden ikäisen vauvan rokotusohjelmaan kuuluu ensimmäinen rotavirusrokote, jonka terveydenhoitaja antaa suun kautta. Jos vauvalla on suurentunut riski hepatiitti B -vaaraan, hänelle annetaan tässä vaiheessa kolmas rokoteannos.
Vauva 3 kk
Vuorovaikutustaidot alkavat kehittyä. Hän osaa jo jokeltaa ja mielenkiinto toisia lapsia kohtaan kasvaa. Kova potkuttelu on yleistä. Vähitellen vauva alkaa nojautumaan käsivarsiinsa vatsalla maatessaan, sekä tavoittelemaan ja tarttumaan esineisiin molemmilla käsillä. Kasvun lisääntyessä kiinteiden ruokien aloitus alkaa tulla ajankohtaiseksi ja siitä voidaan antaa tietoa imetysohjauksen lisäksi.
Kolmen kuukauden ikäisen vauvan rokotusohjelmaan kuuluu toinen rotavirusrokote, sekä ensimmäinen pneumokokki- ja viitosrokote. Seuraava käynti on laaja terveystarkastus.
Lue lisää:
Ensi- ja turvakotien liitto
Imetyksen tuki ry -kiinteiden aloitus
Imetysohjaus, lastenneuvolakäsikirja (THL)
Kela, lapsiperheen tuet
Lasten- ja nuorten rokotukset
Lisäruokien aloittaminen
Maitolaituri, imetystukea äidiltä äidille
MLL, Vanhempainnetti
Synnytyksen jälkeinen masennus
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry